En aamulla ehtinyt nukkumiselta joogaan, joten kävin iltapäivällä. Iltapäivän asanaharjoitus tuntuu erilaiselta kuin aamun (varmaan olen tämän jo täällä sanonutkin). Ei se ole parempi tai huonompi, vaan erilainen. Iltapäivällä venyy helpommin kuin aamulla, mutta keskittyminen saattaa olla vaikeampaa.

Mutta tänään sujui kivasti. Bhuja pidasanassa kellahdan edelleen istualleni enkä sitä ennen vielä saa otsaa lattiaan, mutta kyllä se siitä ajan mittaan. Koko elämä aikaa, niinkuin monen muunkin asian kanssa.

SS sanoi tuossa joku päivä, että sitä harvemmin katuu, että on mennyt tunnille ja tehnyt harjoituksen, mutta sitä kylläkin, jos ei ole. Hyvin sanottu.